ASIAKASTARINA: TAHKON KEHITYS OY

Kävijälaskuri ja liikenteen laskenta matkailualueen kehittämisessä 

Tahkon Kehitys Oy on Tahkon keskeisten toimijoiden yhteinen kehitysyhtiö, jonka tavoitteena on alueen elinvoiman ja yhteistyön edistäminen. Se vastaa Tahkon matkailualueen kehittämisestä ja toimii keskeisenä toimijana alueen kasvun mahdollistajana. Kehitysyhtiön hallituksessa ovat mukana keskeiset toimijat matkailu-, rinne- ja palveluyrityksistä.

– Käytännössä kaikki isompi kehitys Tahkolla kulkee Tahkon Kehityksen kautta, tiivistää hankepäällikkö Kari Heiskanen.

Smart Tahko oli noin kahden vuoden mittainen kehityshanke, jossa oli mukana laaja joukko toimijoita – yli 100 osallistujaa yrityksistä, kumppaniorganisaatioista ja yliopistoista. Hankkeessa keskityttiin kuuteen keskeiseen teemaan: energia ja ympäristö, horeca ja palvelut, data ja digi, liikenne ja saavutettavuus, aktiviteetit ja harrasteet sekä tapahtumat.

– Vaikka Smart Tahko -hanke on päättynyt, sen aikana syntynyt työ ei ole jäänyt siihen. Päinvastoin, hankkeessa syntyi paljon hyviä ideoita ja kehityssuuntia, joita viedään nyt aktiivisesti käytäntöön eri osa-alueilla.

Älykäs liikkumisen laskenta on keskeinen osa Tahkon kehitystyötä erityisesti liikenteen ja saavutettavuuden sekä data- ja digikehityksen näkökulmasta. Käytännössä ratkaisu yhdistää kävijälaskurin ja liikenteen laskennan tuottaman datan, jonka avulla muodostetaan tarkka ymmärrys siitä, missä ihmiset liikkuvat, milloin liikkuminen tapahtuu ja kuinka suurista kävijämääristä on kyse. Kerättyä tietoa hyödynnetään palveluiden optimoinnissa, yritysten päätöksenteon tukena sekä koko alueen kehittämisessä.

– Enää ei arvioida, vaan tiedetään tarkasti, summaa Heiskanen.

Tiedon avulla parempia päätöksiä

Ennen kävijälaskurien ja liikenteen laskennan käyttöönottoa Tahkolla ei ollut kokonaiskuvaa kävijävirroista. Erityisesti satunnaisten kävijöiden liikkuminen jäi pitkälti näkymättömäksi, ja päätöksiä jouduttiin tekemään osittain mututuntuman varassa. Tietoa ei ollut esimerkiksi siitä, kuinka paljon alueella liikkuu ihmisiä eri ajankohtina tai miten liikkuminen jakautuu eri reiteille ja palveluiden ympärille.

Tahkolle on toteutettu älykameroihin perustuva mittauskokonaisuus, jonka avulla kävijälaskentaa ja liikenteen laskentaa tehdään eri puolilla aluetta. Ratkaisu perustuu älykkäisiin kameroihin, jotka tunnistavat henkilö- ja ajoneuvoliikennettä ja tuottavat jatkuvasti päivittyvää dataa päätöksenteon tueksi.  

Aluksi Tahkolle tulevaa liikennettä mitattiin yhdellä liikennettä laskevalla kameralla, jonka avulla saatiin kokonaiskuva alueelle saapuvasta liikenteestä. Tämän jälkeen mittauspisteitä laajennettiin useampiin kohteisiin, joissa kameroita hyödynnetään kävijälaskureina esimerkiksi reiteillä ja aktiviteettialueilla. Nykyisin Tahkolla on useita mittauspisteitä, joiden avulla saadaan tarkkaa tietoa niin ajoneuvoliikenteestä kuin kävijävirroista eri puolilla aluetta. Kerätty tieto kootaan yhteen analytiikka-alustalle, joka tuo datan selkeään ja helposti hyödynnettävään muotoon.  

– Jos kysyttiin, että paljonko siellä jääparkissa on autoja, vastaus oli lähinnä että onhan niitä paljon. Nyt voidaan sanoa tarkasti, kuinka paljon liikennettä tai kävijöitä on ollut ja mihin aikaan, Heiskanen kuvaa. 

Ratkaisua on kehitetty myös joustavammaksi. Uusien laitepäivitysten myötä Tahkolla on käytössään siirrettävä kävijälaskuri, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Näin kävijämääriä voidaan mitata tarkasti myös tilapäisissä kohteissa ja saada arvokasta tietoa tapahtumien vaikutuksista.

Konkreettisia hyötyjä arkeen ja kehittämiseen

Kävijälaskurin ja liikenteen laskennan tuottama data näkyy käytännössä monella tasolla. Yritykset voivat optimoida aukioloaikojaan ja palveluitaan sen mukaan, milloin alueella liikkuu eniten ihmisiä. Tapahtumien järjestämisessä voidaan hyödyntää tietoa kävijöiden saapumisesta ja liikkumisesta, mikä auttaa suunnittelemaan sujuvampia kokonaisuuksia.

Erityisen arvokasta on näkyvyys reittien ja aktiviteettien käyttöön. Nyt voidaan seurata esimerkiksi, kuinka paljon hiihtäjiä ladulla liikkuu tai miten eri reitit kuormittuvat eri ajankohtina. Tieto ei rajoitu pelkkään määrään, vaan se kertoo myös liikkumisen ajoituksesta – milloin ihmiset saapuvat, kuinka pitkään he viipyvät ja miten he liikkuvat alueella.

Lisäksi data auttaa erottamaan päiväkävijät pidempään viipyvistä matkailijoista, mikä tukee palveluiden suunnittelua ja alueen kehittämistä entistä kohdennetummin. Myös infrastruktuurin kehittämisessä liikenteen laskennan tuoma tieto tuo merkittävää lisäarvoa, sillä esimerkiksi pysäköintiratkaisuja voidaan suunnitella todelliseen käyttöön perustuen eikä arvioiden varassa.

– Kyllä se suurin arvo tulee siitä, että me tiedetään missä, milloin ja kuinka paljon ihmiset liikkuvat. Sen pohjalta voidaan kehittää palveluita ja koko aluetta paljon järkevämmin, Heiskanen toteaa.

Katse tulevaisuuteen: datasta kilpailuetua

Datan merkitys kasvaa entisestään, kun sitä kertyy pidemmältä ajalta. Kävijälaskurin ja liikenteen laskennan tuottaman historiadatan avulla voidaan tunnistaa trendejä, vertailla eri sesonkeja ja analysoida esimerkiksi tapahtumien vaikutuksia kävijävirtoihin. Tämä luo vahvan pohjan pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Samalla datan hyödyntäminen laajenee yhä enemmän alueen yritysten käyttöön. Tavoitteena on, että toimijat voivat itse tarkastella ja hyödyntää tietoa omassa liiketoiminnassaan reaaliaikaisesti.

Tahkon esimerkki osoittaa, että kävijälaskuri ja liikenteen laskenta eivät ole vain teknisiä ratkaisuja, vaan strategisia työkaluja matkailukohteen kehittämisessä. Kun päätökset perustuvat dataan, voidaan palveluita kehittää oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja rakentaa matkailualueesta entistä kilpailukykyisempi, tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi. 

– Mitä enemmän dataa kertyy, sitä paremmin pystytään ymmärtämään kokonaisuutta ja tekemään parempia päätöksiä, Heiskanen summaa.