Miten kävijälaskenta auttaa matkailualuetta kasvamaan?
Puijo Peak otti käyttöön älykkäisiin kameroihin perustuvan kävijälaskennan hallitakseen kasvavia kävijämääriä. Ratkaisu mahdollisti aukioloaikojen, henkilöstön ja kuljetusten optimoinnin todellisen kysynnän mukaan.
| Lähtötilanne: Puijo Peak on kehittänyt matkailualuettaan aktiivisesti uusilla konsepteilla, kuten Elämyspoluilla. Kasvavat kävijämäärät loivat haasteen: ilman dataa palveluiden suunnittelu perustui visioihin ja henkilöstö mitoitettiin tuntuman perusteella. |
| Ongelma: Kukaan ei tiennyt tarkalleen milloin kävijät tulevat, kuinka paljon heitä on kerrallaan tai miten uudet konseptit oikeasti toimivat. |
| Ratkaisu: Puijo Peak otti käyttöön älykkäisiin kameroihin perustuvan kävijälaskentaratkaisun, joka mittaa kävijävirtoja reaaliaikaisesti ja tuottaa dataa tunti-, päivä- ja viikkotasolla. Data visualisoidaan mittariston avulla operatiivisen päätöksenteon tueksi. |
| Lopputulos: Data osoittaa, että Elämyspolkujen käyttö on vilkkaimmillaan pimeään aikaan klo 17–21. Aukioloaikoja pidennettiin, henkilöstö mitoitettiin kysynnän mukaan ja ruuhkahuippuihin lisättiin bussikuljetuksia. Kävijädata korvasi mututuntuman ja mahdollistaa nyt kasvun seuraamisen vuodesta toiseen. |
Puijo Peak kehittää Kuopion Puijon matkailualuetta määrätietoisesti kohti entistä vetovoimaisempaa ja elämyksellisempää kokonaisuutta. Uudet sisällöt, kuten suositut Elämyspolut, ovat kasvattaneet kävijämääriä merkittävästi. Mutta samalla syntyi positiivinen ongelma: miten kasvavaa ihmisvirtaa voidaan mitata ja ymmärtää paremmin?
Ratkaisuksi löytyi Praecomin Älykäs liikkumisen laskenta, joka toi päätöksenteon tueksi tarkkaa ja ajantasaista dataa.
Kävijäpiikit loivat tarpeen datalle
.png?width=1500&height=844&name=Nimet%C3%B6n%20(1).png)
Puijo Peak toimii koko Puijon matkailualueen kehittäjänä ja aluemanagerina. Tavoitteena on ollut nostaa alue uudelle tasolle sekä palveluiden että vetovoiman osalta.
Elämyspolut ovat nousseet keskeiseen rooliin alueen kehittämisessä. Samalla ne ovat tuoneet mukanaan merkittäviä kävijämääriä.
– Esimerkiksi Halloween-polku keräsi noin 51 000 kävijää kolmessa viikossa. Yhtenä päivänä kävijöitä oli lähes 5 000, kertoo yrittäjä Pekka Niemelä.
Kasvavat kävijämäärät loivat kuitenkin uudenlaisen tilanteen: ilman tarkkaa tietoa liikkumisesta palveluiden suunnittelu perustui pitkälti arvioihin.
Miten kävijälaskenta tuo näkyvyyden matkailualueen kysyntään?
-1.png?width=1500&height=844&name=Nimet%C3%B6n%20(4)-1.png)
Puijo Peak otti käyttöön älykkäisiin kameroihin perustuvan kävijälaskennan, jonka avulla liikkumista voidaan seurata tarkasti Elämyspolun varrella tunti- ja päivätasolla. Ratkaisu tuottaa jatkuvasti päivittyvää dataa kävijämääristä eri ajankohtina ja toimii keskeisenä työkaluna palveluiden ja resurssien suunnittelussa.
Kävijälaskenta toi nopeasti näkyviin kysynnän vaihtelut ja huipputunnit.
– Meitä kiinnosti erityisesti se, paljonko meidän aktiviteeteissa käy ihmisiä ja mihin aikaan. Nyt me nähdään selkeästi huipputunnit ja pystytään reagoimaan siihen, Niemelä kuvaa.
Data osoitti selvästi, että vilkkain aika sijoittuu iltaan.
– Kello 17–21 on selkeästi kovinta aikaa, hän lisää.
Kävijädata ohjaa arjen päätöksiä
-1.png?width=1500&height=969&name=Nimet%C3%B6n%20(3)-1.png)
Kävijälaskennan suurin arvo näkyy käytännön toiminnassa. Kun matkailualueen liikkumista voidaan mitata tarkasti, palvelut voidaan mitoittaa todellisen kysynnän mukaan.
Puijolla tämä on tarkoittanut muun muassa:
- aukioloaikojen laajentamista iltaan asti
- henkilöstön mitoittamista kysynnän mukaan
- palveluiden optimointia huipputunneille
- lisäjärjestelyjä, kuten bussikuljetuksia ruuhkahuippuihin
– Olemme pystyneet muuttamaan aukioloaikoja niin, että kaikki palvelut ovat iltaisin auki kello 21 asti. Ilman dataa tällaista päätöstä olisi vaikea tehdä, Niemelä kertoo.
Kävijädata toimii keskeisenä työkaluna operatiivisessa johtamisessa ja auttaa varmistamaan, että palvelukokemus vastaa kävijämäärien vaihteluun.
Fakta korvaa mututuntuman
Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut päätöksenteon siirtyminen arvailusta faktoihin.
– Ei ole enää kyse siitä, että tuntuu että porukkaa on paljon. Me voidaan sanoa tarkasti, kuinka monta ihmistä alueella on käynyt, Niemelä sanoo.
Kävijälaskenta tuo uskottavuutta niin sisäiseen päätöksentekoon kuin yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Konkreettinen data auttaa osoittamaan matkailualueen merkityksen ja vaikutukset selkeästi.
Data tukee kasvua ja kehittämistä
Kävijälaskennan avulla Puijo Peak pystyy seuraamaan kehitystä pidemmällä aikavälillä ja tekemään päätöksiä tietoon perustuen.
Samalla on nähty, että panostukset tuottavat tulosta. Data ei ainoastaan kuvaa nykytilannetta, vaan toimii keskeisenä työkaluna matkailualueen jatkuvassa kehittämisessä.
– Kun näemme, että kävijämäärät kasvavat vuodesta toiseen, se kertoo että olemme oikealla tiellä, Niemelä toteaa.
Katse tulevaan
-1.png?width=1500&height=844&name=Nimet%C3%B6n%20(2)-1.png)
Puijo Peak näkee kävijälaskennan roolin kasvavan entisestään. Tulevaisuudessa mittausta voidaan laajentaa uusiin kohteisiin ja saada entistä kattavampi kuva koko Puijon alueen liikkumisesta.
– Mitä paremmin ymmärrämme liikkumista, sitä paremmin pystymme kehittämään koko aluetta, Niemelä summaa.
Yhteenveto
Puijo Peakin kokemus osoittaa, että kävijälaskenta matkailukohteessa ei ole pelkästään mittaamista – se on keskeinen työkalu toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen.
Kun päätökset perustuvat dataan, matkailualueen palvelut voidaan suunnitella vastaamaan todellista kysyntää – niin Kuopiossa kuin muissakin matkailukohteissa.
